tiistai 27. tammikuuta 2015

Pitkään reissuun

Olemme nyt perillä Pitkässä Reissussa täällä valtameren takana. Sopeutumisemme uuteen paikkaan on mennyt hyvin. Asunnossa olemme kun kotonamme, emmekä juurikaan kaipaa suomenkotiamme.

Tähän matkaan valmistautumisessa oli emännällä melkoisesti hommaa. Piti tutustua Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto, www.evira.fi) kissojen siirto ~ tuontisääntöihin, jotta saattoi varmistua siitä että voimme palata Suomeen kesäkuussa ilman suurempaa hässäkkää. Suomesta USAn viedyt omat lemmikit saa tuoda takaisin, kunhan paluun ehdot täyttyvät jo lähdettäessä, eli lemmikeillä on lähtiessä mikrosirut, lemmikkipassit, joihin sirunro on merkitty, ja voimassaoleva rabiesrokotus. Kun palaa USAsta alunperin Suomestä lähtöisin olevan lemmikkinsä kanssa, ei vaadita rabiesrokotteen vasta-ainetutkimusta, passissa oleva merkintä rokotuksen voimassaolosta riittää. Lemmikkien kaupalliselle tuonnille on eri säännökset kuin oman lemmikin siirrolle.

Sitten piti tutustua USAn säännöstöön lemmikkikissojen maahantuonnista. Kaikkialla neuvotaan soittamaan lähetystöön ja kysymään sieltä apua, mutta ainoa apu minkä emäntä lähetystöstä sai, oli USAn Usda aphis verkkosivujen osoite (United Stated Department of AgricultureAnimal and Plant Health Inspection Service) aphis.usda.gov. Nämä sivut ovat aikamoinen viidakko. Monen tunnin lukemisen ja varmistelun jälkeen emännälle selvisi että USAlla ei ole mitään vaatimuksia lemmikkikissojen maahantuonnille. Kaupallisessa tarkoituksessa tuotavat eläimet ovat eri juttu.

Tämän jälkeen oli vuorossa perehtyminen osavaltion, meidän tapauksessamme Georgian, tuontisäännöstöön. Nämä webbisivut ja säännökset olivat vielä hankalammat tulkita. Emäntä lähetti selventäviä kysymyksiä sivuilta löytyvään sähköpostiosoitteeseen, mutta ei saanut vastausta. Hänen USAlainen collegansa yritti soittaa sivuilta löytyneseen puhelinnumeroon, mutta se ei ollut käytössä.

Georgia vaatii kissoilta voimassaolevan rabiesrokotuksen ja todistuksen siitä. Aluksi emäntä oli epävarma siitä millainen todistuksen tulisi olla, mutta päätti sitten että eläinlääkärin viralliseen lemmikkipassiin tekemän merkinnän on oltava riittävä.  Tässä kohtaa pitää huomioida, että rokotus on otettava hyvissä ajoin, sillä ensimmäisen rabies rokotuksen jälkeen pitää odottaa 21 vuorokautta että suoja astuu voimaan. Omat säännöksensä on myös esim. siitä minkä ikäisenä pennun saa ensimmäisen kerran rokottaa.

Tulli tutkii kaikki kissat Georgian rajalla ihmisiin tarttuvien tautien varalta. Terveeltä  ja virkeältä tulee siis näyttää. Mikäli tullivirkailijassa herää epäilys kissan levittävän ihmiseen tarttuvia tauteja, rajaeläinlääkäri tutkii kissan omistajan laskuun. Meidän tapauksessamme epäilystä ei herännyt, vaikka olimme reissussa rähjääntyneitä, emäntä ja me, jäimmehän ylimääräiseksi yöksi Amsterdamiin koska emme ehtineet siellä jatkolennolle. Atlantan tulliin saapuessamme olimme olleet matkalla jo 30 tuntia.

Osavaltion säännöstöön tutustumisen jälkeen piti tutustua IATAn sääntöihin lemmikkien kuljettamisesta. Kun se oli tehty, emäntä vertaili eri lentoyhtiöden omat säännökset ja niiden hinnat lemmikkien kuljetukselle ja valitsi lentoreitin. KLM erottui joukosta sen suhteen, että heidän verkkosivunsa olivat kattavat ja selkeät. Lisäksi Amsterdamin kentällä on lemmikkihotelli, jonne kaikki lemmikit viedään, mikäli koneen vaihtoaika on yli 2,5 h. Hotellissa lemmikeille annetaan ruokaa ja juomaa ja kissoille hiekkalaatikko. Meidän tapauksessa Amsterdam osoittautui hyväksi ratkaisuksi yllä mainitusta, sattuneesta syystä ja kissat viettivät hotellissa yönsä. Lemmikkihotelli on periaatteessa maksullinen, mutta koska myöhästyimme jatkolennolta itsestämme riippumattomista syistä, emme joutuneet maksamaan mitään.
 
Lentoyhtiöiden lemmikkisäännöksissä on eroja. Jotkut yhtiöt vaativat kuljetettavan lemmikin terveydentilasta lääkärintodistuksen, joka ei yleensä saa olla yli 10 pv vanha. KLM ei sitä vaadi, vaikka kävimmekin varmuuden vuoksi eläinlääkärin tarkastuksessa ennen matkaa. Emäntä pelaa tälläisissa tilanteissa varman päälle ja pyysi englannin kielisen lääkärintodistuksen kissojen terveydentilasta. Hän ajatteli siitä olevan mahdollisesti hyötyä USAn rajalla, jos tullissa kohdallemme osuu virkailija, jolla on huono päivä ja joka haluaa osoittaa valtaansa pelottelemalla säikkyjä maahantulijoita. Asia, mitä tapahtuu USAn rajalla enemmän kuin muualla. Eläinlääkäri tarkisti myös että mikrosirumme ovat varmasti toimivat. Helpottaa Suomeen paluuta kun voimme todistaa olevamme sieltä lähtöisin.

Tämä koppa täyttää IATAn ja KLM:n vaatimukset
Kun lentoyhtiö ja lentoreitti oli valittu, täytyi hankkia kuljetushäkki, jonka  lentoyhtiö hyväksyy.

Me matkustimme sisääntsekattuna matkatavarana ruumassa kumpikin omissa häkeissämme. Meidät olisi voinut laittaa samaan häkkiin ja säästää lento-ja häkkikustannuksia,  mutta emäntä ajatteli pitkän matkan olevan sen verran stressaava, että hän katsoi parhaaksi laittaa meidät molemmat omiin  häkkeihimme. Emäntä olisi voinut myös ottaa toisen meistä mukanaan matkustamoon. Kantoboxi ja sen asukki olisi kuitenkin pitänyt säilyttää koko matkan ajan edessä olevan istuimen alla. Istuimen alle mahtuva boxi on sen verran pieni, että kumpikaan meistä ei olisi mahtunut sellaisessa liikahtamaan ja matka olisi mennyt eläinrääkkäyksen puolelle. Joten ainoa mahdollisuus oli koneen ruuma. Pennulle matkustamo sen sijaan on ihan hyvä vaihtoehto.

Häkin koosta, materiaalista, merkitsemisestä, varustamisesta ja lukitsemisesta on kullakin lentoyhtiöllä omat säännöksensä, joihin kannattaa tutustua huolella hyvissä ajoin etukäteen. Peten Koiratarvike Porvoossa myi IATAn ja KLM:n vaatimukset täyttäviä tarpeeksi suuria häkkejä. Eläimen on esim. mahduttava seisomaan ja kääntymään häkissään.

Matkareitin valinnasta sen verran, että senkin valintaan kannattaa paneutua kunnolla. Koska Helsingin ja Atlantan välillä ei ole suoria lentoja, on päätettävä matkustaako New Yorkin vai jonkin Euroopan maan kautta. Mikäli paluumatkalla tekee välilaskun Euroopassa, pitää kissat viedä tulliin siinä Euroopan maassa, johon välilasku tehdään. Tämä taas vaikuttaa siihen millaiset maahantuontivaatimukset kissojen tulee täyttää. Hollannilla vaikutti olevan samanlaiset EU säännökset käytössä kuin Suomella, joten senkin takia emäntä valitsi lennot Amsterdamin kautta. Esim. Englannilla on muista EU -maista poikkeavia säännöksiä. New York olisi ollut siinä mielessä hyvä vaihtoehto, että meidät olisi voinut viedä tullin tarkastukseen Suomessa. Mutta-mutta:New Yorkiin on vaikea päästä Atlantasta kissojen kanssa kesäaikaan, jolloin palaamme, sillä emäntä ei etsimisestä huolimatta löytänyt yhtään jenkkiyhtiötä, joka ottaisi lemmikkejä ruumaan kesäaikana. KLM ottaa. 

Sitten kun kaikki asiat on selvitetty ja matkat varattu, kannattaa edellä luetellut säännökset käydä vielä kerran läpi muutama päivä ennen matkaa. Eläinten kuljetukseen ja maahantuontiin liittyvät kansalliset säännökset saattavat muuttua hyvinkin lyhyellä varoitusajalla esim. tartutatautitilanteessa tapahtuneen muutoksen takia. Evira julkaisi uusia ohjeistuksia lemmikkien paluusta 29.12. Me lähdimme matkaan 10.1. Uudet ohjeistukset eivät kuitenkaan aiheuttaneet meidän tapauksessamme muutoksia matkalla tarvittaviin asiakirjoihin tms.

Perille päästiin, vaikka myöhemmin kuin oli suunniteltu ja vaikka USAn tullissa kohdalle osuikin pullisteleva virkailija, joka oli näkevinään emännän matkalaukkua läpivalaistessaan siellä makkaraa. Emäntä kielsi aidosti hämmästyneenä.  Makkaraa? Elintarvikkeiden maahantuonti on USAssa kielletty. Makkaraa ei löytynyt, vaikka tullivirkailija kaiveli matkalaukun sisällön tarkasti. Myöhemmin emäntä löysi pussillisen kissanruokaa (kanaa) matkalaukussa olleen kissojen tarvikelaukun irtopohjan alta. Kissanruokapussin oli täytynyt luiskahtaa sinne mökkireisulla.